Kiertotalouden mukaisten kantavien kasvualustojen simulointia kenttätestauksilla

BIOPRO365 – Bioenergiaa ja maanparannusaineita neljänä sesonkina -hankkeessa tarkoituksena on mm. edistää kaupunkien ja lähikuntien kiertotaloutta tutkimalla ratkaisuja erilaisten sivuvirtojen hyödyntämiselle. Yhtenä hankkeen tavoitteista on tutkia purkubetonista valmistetun betonimurskeen uusiokäyttömahdollisuuksia viherrakentamisen kantavien kasvualustojen materiaalina.

Purkubetonista valmistetun betonimurskeen uusiokäyttömahdollisuudet ja haasteet

Aiemmin hankkeessa kirjoittamassamme artikkelissa kerrottiin purkubetonin olevan suoraan rakennuksista purettua betonijätettä, jota voidaan uusiokäyttää sellaisenaan tai vaihtoehtoisesti siitä voidaan valmistaa betonimursketta. Haasteena purkubetonista valmistetun betonimurskeen hyödyntämiselle on se, että sitä ei saisi nykylainsäädännön nojalla hyödyntää viherrakentamisen kiviaineksena tai kasvualustan materiaalina. Käyttämättömästä betonista peräisin olevan betonimurske taas soveltuu lainsäädännön mukaan myös näihin käyttötarkoituksiin (taulukko 1.)

Hankkeessa haluttiinkin lähteä tutkimaan kenttätestausten avulla, miten purkubetonista valmistettu EEJ (ei enää jätettä) -betonimurske toimii kantavan kasvualustan materiaalina sekä miten se vertautuu käyttämättömästä betonista valmistettuun betonimurskeeseen ja selvittää näin, onko EEJ-betonimurskeen ja käyttämättömän betonimurskeen välillä lopulta merkittävää eroa kyseisessä käyttötarkoituksessa.

Taulukko, jossa esitetään kierrätysbetonin soveltuvuus maanrakennustöihin, maisemointiin ja kasvien valaistukseen betonityypin ja asiaa koskevan lainsäädännön mukaan luokiteltuna.
Taulukko 1. Käytetystä betonista valmistetutun betonimurskeen ja käyttämättömästä betonista valmistetun betonimurskeen soveltuvuus eri käyttökohteissa.

Siilinjärven kantavien kasvualustojen kenttätestauksen koeasetelma

Pienimuotoiselle kenttätestaukselle saatiin lupa Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. Siilinjärven kantavien kasvualustojen kenttätestaus käynnistettiin 5.10.2026 ja koe perustettiin yhdessä BIOPRO365-hankkeen toteuttajien sekä hankkeen yhteistyöorganisaatioiden Kiertokukko Oy:n ja Lujabetoni Oy:n avulla.

Koeasetelmaan valittiin neljä erilaista koeruutua: koeruutu 1: sisältäen EEJ-betonimursketta ja maa-ainesta, koeruutu 2: sisältäen EEJ-betonimursketta, biohiiltä ja maa-ainesta, koeruutu 3: sisältäen käyttämättömästä betonista valmistettua betonimursketta ja maa-ainesta sekä koeruutu 4: sisältäen käyttämättömästä betonista valmistettua betonimursketta, biohiiltä ja maa-ainesta.

Koeruutuihin haluttiin lisätä myös biohiiltä, sillä biohiilen lisääminen maa-aineksen sekaan voi parantaa mm. sen rakennetta, veden ja ravinteiden pidätyskykyä sekä mikrobien kasvuolosuhteita. On myös mahdollista, että biohiili hieman tasapainottaa emäksisen betonimurskeen vaikutuksia kasvualustaan pH-arvon osalta.

Näin ollen kokeen tarkoituksena oli siis verrata EEJ-betonimursketta ja käyttämättömästä betonista valmistettua betonimursketta toisiinsa (kuva 1) ja lisäksi tutkia, miten biohiili vaikuttaa seoksessa kasvualustan ominaisuuksiin.

Kenttätestausalueelle kaivettiin kaikkiaan neljä koeruutua, joiden syvyys oli noin 800 mm, pituus 3000 mm ja leveys 3000 mm, jolloin yhden ruudun tilavuus oli noin 7,2 m3. Koeruudut täytettiin testattavilla kasvualustaseoksilla. EEJ-betonimurskeesta, käyttämättömästä betonista valmistetusta murskeesta, biohiilestä ja paikallisesta maa-aineksesta sekoitettiin kaivinkoneen kauhan avulla neljä erilaista kasvualustaseosta seuraavasti:

  • Koeruutu 1: 25 % maata ja 75 % EEJ-purkubetonimursketta.
  • Koeruutu 2: 12,5 % maata, 12,5 % biohiiltä ja 75 % EEJ-betonimursketta.
  • Koeruutu 3: 25 % maata ja 75 % käyttämättömästä betonista valmistettua betonimursketta.
  • Koeruutu 4: 12,5 % maata, 12,5 % biohiiltä ja 75 % käyttämättömästä betonista valmistettua betonimursketta.
Kuva 1. Etualalla vasemmalla käyttämättömästä betonista valmistettua betonimursketta ja oikealla purkubetonista valmistettua EEJ-betonimursketta. (Kuva: Miika Virtanen)

Jokaiseen koeruutuun asennettiin lysimetri (kuva 2), jonka avulla kerätään vesinäytteitä, joista on mahdollista analysoida kasvualustarakenteen läpi suotautuvan veden laatua. Koeruudut täytettiin sitten lisäämällä kaivinkoneen kauhalla valmiiksi sekoitettu kasvualusta kuoppiin välillä tiivistäen. Lopuksi koeruutuihin istutettiin indikaattorikasveiksi pajuja.

Kaksi valkoista ämpäriä, joissa on muoviputkia, punaisia mittauspaaluja ja kasa soraa rakennustyömaalla, jonka taustalla näkyy kaivinkone.
Kuva 2. Koeruutuihin asennettuja lysimetrejä, jotka oli rakennettu muovisangoista, joiden pohjalla oli verkko sekä soraa (keräinosa), letkuista sekä muovipulloista (näyteastia). (Kuva: Miika Virtanen)

Biohiiltä ja biokaasuprosessin sivuvirtaa yhdistämässä

Biohiiltä käytettäessä kasvualustoissa, pitäisi se ladata ravinteilla. Tätä varten Gasumilta noudettiin kiinteää biokaasuprosessin sivuvirtarejektiä, eli kierrätyslannoitetta, jossa on ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Rejekti oli saatava tasaisesti sekoitettua biohiilen joukkoon, ennen kuin biohiiltä voitiin hyödyntää hankkeen kenttätestauksessa. Tässä kokeessa rejektiä haluttiin sekoittaa biohiileen suhteessa 1:10.

Biohiilen ja kierrätyslannoitteen sekoittamiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Sekoittamisen käytännön toteutukseen saatiin arvokasta apua paikalliselta viherrakentamisen yritykseltä Patasi Oy:ltä. Yrityksen pienellä sementtikauhalla materiaalit saatiin sekoitettua tehokkaasti ja tasaisesti (kuva 3). Kokeilu opetti myös sen, että sekoittumisen etenemistä voitiin arvioida varsin hyvin jo käytännön havaintojen perusteella. Massan väri, tuoksu ja käyttäytyminen muuttuivat sekoituksen edetessä. Näiden perusteella pystyttiin havainnoimaan, milloin biohiili ja rejekti olivat sekoittuneet kauttaaltaan.

Tämä oli hyvä esimerkki siitä, kuinka sivuvirtojen hyödyntämistä voidaan viedä eteenpäin käytännönläheisillä kokeilla ja paikallisella yhteistyöllä.

Kaksiosainen kuva, jossa työntekijä siirtää lapiolla materiaalia suuresta säkistä koneeseen, ja sen jälkeen kone kaataa tummaa, rakeista materiaalia puupaletilla olevaan suureen säkkiin.
Kuva 3. Biohiilen latausta kierrätyslannoitteella ja valmiin seoksen purkamista suursäkkiin. (Kuva: Mikko Selenius)

Kenttätestauksen seurantatoimet

Koeruutujen kasvualustaseosten ominaisuuksia ja vaikutuksia tullaan seuraamaan hankkeen aikana erilaisin seurantatoimenpitein (kuva 4). Seurantatoimenpiteinä toimivat mm. maa- ja vesinäytteiden kerääminen sekä analysointi ja indikaattorikasvien kasvun seuranta.

Näytteistä tullaan mm. analysoimaan pH, johtoluku, kiintoaine- ja alkuainepitoisuudet. indikaattorikasveina toimivien pajujen seurannan tarkoituksena on arvioida pajujen ulkonäön perusteella mahdollisia fytotoksisuuden eli myrkyllisyyden tai haitallisuuden merkkejä.

Mutainen rakennustyömaa, jota reunustavat punaiset paalurivit ja pieni opastekyltti; taustalla näkyy keltainen kaivinkone.
Kuva 4. Valmiit koeruudut, joita on tarkoitus seurata hankkeen ajan. (Kuva: Eevi Minkkinen)

Tuloksista tullaan raportoimaan testauksen edetessä. Hankkeessa on tarkoitus perustaa erillinen kantavien kasvualustojen kenttätestaus myös Kuopioon.     

Erityiskiitos BIOPRO365-hankkeen Siilinjärven kenttätestauksen yhteistyötahoina toimineille Matti ja Esa Venäläiselle, Kiertokukko Oy:lle, Lujabetoni Oy:lle sekä Siilinjärven kunnalle.

Artikkeli on kirjoitettu osana EU:n osarahoittamaa (JTF-rahoitus) BIOPRO365 – Bioenergiaa ja maanparannusaineita neljänä sesonkina -hanketta, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hanke on saanut 80 % EU-tukea ja 20 % koostuu yritys-, kunta-, ja omarahoituksesta.

Lähteet:

Betonimurske kasvualustassa. 2025. https://www.vyl.fi/viherymparisto/artikkelit/betonimurske-kasvualustassa/

Betonimurske kaupunkien julkisessa maarakentamisessa. 2024. https://uusiomaarakentaminen.fi/wp-content/uploads/sites/5/2024/04/2024_04_29_Betonimurske-kaupunkien-julkisessa-maarakentamisessa_lukittu.pdf

Elinvoimakeskus. https://elinvoimakeskus.fi/kipsinlevitys

Kirjoittajat:

Eevi Minkkinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Saari, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mikko Selenius, laboratorioinsinööri, Itä-Suomen yliopisto