BIOPRO365 – Bioenergiaa ja maanparannusaineita neljänä sesonkina -hankkeessa tarkoituksena on mm. edistää kaupunkien ja lähikuntien kiertotaloutta löytämällä ratkaisuja erilaisten sivuvirtojen hyödyntämiselle. Sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin usein lainsäädännöllisiä ohjeita ja rajoituksia, joita hankkeessa lähdettiin selvittämään. Selvityksen pohjalta luotiin kuusi tietokorttia, joissa esitellään tiiviisti mahdollisuudet ja rajoitukset purkubetonin, kipsin, pohjatuhkan, kivituhkan, hiekoitusepelin ja haravointijätteen hyödyntämiselle kiertotalouden mukaisesti. Tässä kolmiosaisen artikkelisarjan ensimmäisessä osassa keskitytään näistä purkubetoniin ja kipsiin.
Purkubetonin ja betonimurskeen uusiokäyttömahdollisuudet
Purkubetoni on suoraan rakennuksista purettua betonijätettä, jota voidaan uusiokäyttää sellaisenaan tai siitä voidaan valmistaa betonimursketta. Purkubetoni saattaa sisältää haitta-aineita, kuten asbestia, jotka asettavat tarkat linjaukset materiaalin uudelleenkäytölle. Betonimurskeen osalta uudelleenkäytön rajaukset vaihtelevat riippuen siitä, millaisesta kiviaineksesta se on valmistettu. Käytetystä betonista valmistettua betonimursketta on mahdollista hyödyntää joko pienimuotoisesti tai ympäristöluvalla.
Purkubetonin, käytetystä betonista peräisin olevan betonimurskeen sekä käyttämättömästä betonista peräisin olevan betonimurskeen uusiokäyttöä koskettavat erilaiset lainsäädännölliset vaatimukset, jotka voivat rajoittaa niiden soveltuvuutta tiettyihin käyttötarkoituksiin. Nämä lainsäädännölliset vaatimukset ovat esitettynä alla olevissa taulukoissa 1 ja 2.
Purkubetoni, käytetystä sekä käyttämättömästä betonista valmistettu betonimurske soveltuu siis lainsäädännön kriteerien täyttyessä maarakentamisen kiviainekseksi. Viherrakentamiseen sekä kasvualustaksi soveltuu taas vain käyttämättömästä betonista valmistettu betonimurske. On kuitenkin tapauksia, joissa myös purkubetonista valmistettua betonimursketta on käytetty näissä käyttökohteissa, kuten väylärakenteiden viheralueissa.
BIOPRO365-hankkeessa onkin myöhemmin tarkoitus perustaa kenttäkokeet, joissa tutkitaan purkubetonista, Kiertokukko Oy:n valmistaman betonimurskeen (kuva 1) soveltuvuutta kantaviin kasvualustoihin. Kenttäkokeessa yhteistyötahoina ovat Kuopion kaupunki, Siilinjärven kunta, Mestar Kuopio Oy, Kiertokukko Oy sekä Lujabetoni Oy.
Kipsin uusiokäyttömahdollisuudet
Kipsi on kalsiumsulfaattia, johon on sitoutunut kaksi kidevettä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa suuri määrä kipsistä syntyy fosforihappoteollisuuden sivutuotteena. Kipsiä on löydettävissä myös luonnosta esimerkiksi meriveden haihtumisen yhteydessä.
Kipsiä voidaan hyödyntää mm. rakennusmateriaalien valmistuksen raaka-aineena ja maanparannusaineena sekä valuma-alueilta muodostuvan fosfori- ja kiintoainekuormituksen vähentämisessä. Kipsin tiedetään parantavan maan rakennetta ja minimoivan eroosion riskiä, eikä se vaikuta negatiivisesti maan pH arvoon. Kipsin on myös todettu laskevan valumavesien sameutta, hiukkasfosforin ja liuenneen fosforin määrää sekä orgaanisen hiilen määrää. Kipsiä on lisäksi käytetty perunanviljelyssä perunan laadun parantamiseksi. Kipsiä voidaan uusiokäyttää väkilannoitteena sekä maanparannusaineena erityisesti ravinneköyhillä ja karkeilla kivennäismailla.
Kipsin hyödyntämisessä on tärkeää kuitenkin huomioida, että suuret kipsimäärät voivat olla haitallisia pieneliöille ja ennen levitystä olisi hyvä selvittää viljavuustutkimusten avulla, onko alueelle hyötyä kipsin levityksestä. Kipsin uusiokäyttöön liittyykin useampi eri laki ja asetus:
- Jätelaki 646/2011
- Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021
- Lannoitelaki 711/2022
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista 964/2023
Artikkeli on kirjoitettu osana EU:n osarahoittamaa (JTF-rahoitus) BIOPRO365 – Bioenergiaa ja maanparannusaineita neljänä sesonkina -hanketta, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hanke on saanut 80 % EU-tukea ja 20 % koostuu yritys-, kunta-, ja omarahoituksesta.
Lähteet:
Betonimurske kasvualustassa. 2025. https://www.vyl.fi/viherymparisto/artikkelit/betonimurske-kasvualustassa/
Betonimurske kaupunkien julkisessa maarakentamisessa. 2024. https://uusiomaarakentaminen.fi/wp-content/uploads/sites/5/2024/04/2024_04_29_Betonimurske-kaupunkien-julkisessa-maarakentamisessa_lukittu.pdf
Elinvoimakeskus. https://elinvoimakeskus.fi/kipsinlevitys
Kirjoittajat:
Elisa Saari, testausinsinööri, elisa.saari@savonia.fi
Eevi Minkkinen, TKI-asiantuntija, eevi.minkkinen@savonia.fi