Ensimmäistä kertaa järjestetyt Pohjois-Savon kiertotalousmessut kokosivat tiistaina 21.4.2026 alan toimijat yhteen Sokos Hotel Puijonsarveen, Kuopioon. Päivän aikana kuultiin yrityspuheenvuoroja kiertotaloutta toteuttavilta yrityksiltä, verkostoiduttiin messupisteillä sekä kuultiin ensimmäistä kertaa Matkukseen rakentuvan kierrätyskauppakeskuksen nimi. Keskeisinä teemoina päivän aikana puheenvuoroissa ja keskusteluissa esiin nousivat erityisesti uudelleenkäyttö sekä kiertotalouden merkitys huoltovarmuudessa.
Uudelleenkäytön vallankumous ja kiertotalouden pääkaupunki Kuopioon
Tilaisuuden avasi Kuopion kaupungin elinvoimajohtaja Timo Antikainen huomauttamalla, että kiertotalousajattelu on kasvamaan päin – sen osoitti myös messujen runsas osallistujajoukko. Antikaisen mukaan kasvun tulee tapahtua kestävästi, esimerkkeinä hän mainitsi puurakentamisen mahdollisuudet sekä Kuopion kaupungin tavoitteen on olla jätteetön kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Antikainen muistutti puheenvuorossaan myös kiertotalouden merkityksestä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta. Puheenvuoron päätteeksi hän kannusti verkostoitumaan päivän aikana ahkerasti.
Seuraavaksi kuultiin uutisia, kun tilaisuuden juontanut Matkuksen kauppakeskusjohtaja Minna Karppinen paljasti messuyleisölle Matkukseen rakentuvan kierrätyskauppakeskuksen nimen: Matkus Luuppi. Karppinen myös kertoi, että ensi vuoden kiertotalousmessut järjestetään Luupissa. Tämän jälkeen Elävä säätiön Erno Kääriäinen ja Jätekukon Arto Ryhänen esittelivät tarkemmin Matkus Luuppia. Jätekukon, Elävä säätiön ja Ingka Centresin (Matkus Shopping Center) yhteistyönä rakentuvan keskuksen tavoitteena on madaltaa kynnystä uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen sekä tehdä kestävistä valinnoista osa päivittäistä arkea.
Kansallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen konsepti yhdistää kiertotalouden, uudelleenkäytön, korjauspalvelut, koulutuksen ja digitaaliset ratkaisut kauppakeskuksen arkeen ja asiakasvirtoihin. Saman katon alle tulee lajitteluasema, kierrätyskauppakeskus sekä muita tavaroiden uudelleenkäyttöä tukevia palveluita. Kierrätyskauppakeskuksen tavoitteena on myös osallistaa ja opettaa kestävämpään kuluttamiseen keskukseen rakentuvan Learning Centerin kautta. Isossa kuvassa halutaan keskuksen myötä tehdä ajattelumuutosta ja uudelleenkäytön vallankumousta – visioitiinpa Kuopiosta myös kiertotalouden pääkaupunkia.
Yrityspuheenvuorot toivat kiertotaloustoimet konkretian tasolle
Päivän aikana messuilla kuultiin yrityspuheenvuoroja kiertotaloutta toteuttavilta yrityksiltä: Geneleciltä, Lemkemiltä ja Soilfoodilta. Kiertotalouden roolista julkisissa hankinnoissa kuultiin Sansia Oy:n ja Kuopion kaupungin yhteisessä puheenvuorossa. Puheenvuorojen välissä tutustuttiin kiertotaloustoimijoihin messupisteillä.
Yrityspuheenvuorot avannut Genelecin Piia-Riitta Bergman kertoi, kuinka ympäröivä luonto Iisalmessa muistuttaa Geneleciä kestävän kehityksen tärkeydestä. Genelec pyrkii suunnittelemaan tuotteensa pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja huollettaviksi. Materiaalivalintoihin kiinnitetään huomiota tuotteiden lisäksi myös esimerkiksi pakkauksissa. Genelecin Pre-Owned verkkokaupassa jokainen myytävä käytetty kaiutin on tarkastettu ja sertifioitu tehtaalla Genelecin asiantuntijoiden toimesta, varmistaen, että se täyttää Genelecin standardit äänenlaadun ja kestävyyden suhteen. Pre-Owned verkkokaupan tuotteilla on kahden vuoden takuu.
Sansia Oy:n erityisasiantuntija Kerttu Varvia ja Kuopion kaupungin hankintapäällikkö Marianne Punkki kertoivat kiertotalouden roolista julkisissa hankinnoissa. Varvian mukaan ohjaavia tekijöitä ovat muun muassa pakottava sääntely sekä tilaajien strategiat ja ohjeet. Marianne Punkki mainitsi esimerkkinä Kuopion kaupungin kalustekierron. Kalustekierto on kaupungin palvelualueita koskeva sisäisen kalustekierron väylä, jossa ensisijaisesti selvitetään, löytyykö sopiva tarvittava tuote omasta varastosta tai toisesta kohteesta, tai voidaanko olemassa oleva kaluste korjata. ”Korjataan ennen kuin korvataan”, tiivisti Punkki.
Lemkemin asiakkuus- ja viestintäjohtaja Jouni Lautiainen kertoi puheenvuorossaan, kuinka energiatehokkuus on siirtynyt arvokysymyksestä turvallisuuskysymykseksi. Lemkem tarjoaa uusiutuvan energian ja valaistuksen kokonaisratkaisuja kiinteistöille. Energianhinnan heilahtelut heijastuvat koko kansantalouteen ja huoltovarmuuteen. Lautiainen myös huomautti, että jopa 60 prosenttia Suomen koko kansallisvarallisuudesta on kiinni kiinteistöjen seinissä ja katoissa. Kiinteistöt ovat Lautiaisen mukaan yksi keskeisimmistä paikoista skaalata kiertotaloutta.
Soildfoodin Circular Economy Solutions Manager Taika Sipposen puheenvuorossa kerrottiin, kuinka yrityksen toiminta perustuu kokonaan kiertotaloudelle. Soilfoodin ratkaisussa teollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään raaka-aineina kiertotaloustuotteissa, joita käytetään sekä teollisuudessa että maatiloilla. Tämä vähentää riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista, parantaa viljelymaiden kasvukuntoa ja vahvistaa omavaraisuutta. Sipponen myös muistutti, että ratkaisut haasteisiin löytyvät yhteistyöstä ja kumppaneiden osallistamisesta.
Yhteistyö korostuu ekosysteemisessä toiminnassa
Päivän päätteeksi kuultiin paneelikeskustelu siitä, miten yritykset voivat hyötyä Pohjois-Savon Bio- ja kiertotalouden ekosysteemin palveluista. Paneelissa keskustelemassa olivat biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen Itä-Suomen yliopistolta, Elävä Kauppa Oy:n toimitusjohtaja Satu Takkinen, Lapinlahden kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen, innovaatiojohtamisen professori Hanna Lehtimäki Itä-Suomen yliopistolta sekä Luonnonvarakeskuksella ryhmäpäällikkönä ja johtavana asiantuntijana toimiva Mikko Järvinen. Keskusteluttajana toimi Pohjois-Savon Bio- ja kiertotalouden ekosysteemin vetäjä, Bio- ja kiertotalouden tutkimusalan TK-päällikkö Harri Auvinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Keskustelussa korostui erityisesti yhteistyön merkitys ekosysteemin toiminnassa. Ekosysteemejä tarvitaan esimerkiksi osaamisen sekä paikallisten kiertotalousratkaisujen kehittämiseen. Usean toimijan ekosysteemi mahdollistaa monia ketteriä kokeiluja. Myös ekosysteemin EU status on olennainen asia toiminnan kannalta.
Pohjois-Savon kiertotalousmessujen järjestäjinä toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen elinvoimakeskus, Itä-Suomen yliopisto, KesTech -hanke, Elävä Säätiö ja Savon koulutuskuntayhtymä.
Savonian Bio- ja kiertotalouden tutkimusalan hankkeista mukana messupisteillä olivat BIOPRO365, BioBoost ja DataKirppu. Hankkeet ovat EU:n osarahoittamia, rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto.
Kirjoittaja:
Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Kuvat:
Mikko Vidgren ja Miika Virtanen, Savonia-ammattikorkeakoulu