Maanparannusaineita teollisuuden sivuvirroista

Yle uutisoi 22.5.2026 Lappeenrannan kaupungin alkaneen ostaa maanviljelijöille selluteollisuuden ylijäämäkuidusta valmistettua maanparannusainetta.

Uutisen mukaan tavoitteena on vähentää kustannustehokkaasti maatalouden ilmastopäästöjä ja ravinteiden valumista vesistöihin.

Maanparannusaine tehdään pääosin selluteollisuudesta saatavasta nollakuidusta. Mukana on myös biologisten vedenpuhdistamojen biolietettä. Kuitu parantaa maan rakennetta ja on hyvää ruokaa pieneliöille, kuten kastemadoille, jotka kuohkeuttavat maata. Samalla kosteus ja ravinteet säilyvät paremmin maassa.

Ilmastopäästöt vähenevät, koska selluteollisuudessa nollakuitu yleensä poltetaan, jolloin sen sisältämä hiili vapautuu heti ilmaan. Maanparannusaineena kuitu ja sen sisältämä hiili säilyvät pitkään maassa.

Teollisuuden alihyödynnetyistä biopohjaisista sivuvirroista löytyy laajasti potentiaalia maanparannusaineiden raaka-aineiksi. Pohjoissavolaista maanparannusaineiden tutkimus- ja kehitystyötä tehdään BIOPRO365-hankkeessa, jossa tutkimme maakunnan alihyödynnettyjen sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia maanparannusaineiden sekä muiden biopohjaisten tuotteiden raaka-aineina.

Hankkeessa Savonian Bio- ja kiertotalouden laboratorion yhteyteen investoitava olosuhdehuone laajentaa tutkimusmahdollisuuksia. Jatkossa kasvien kasvatusta sekä maanparannusaineiden tutkimus- ja kehitystyötä voidaan toteuttaa ympärivuotisesti hallituissa olosuhteissa.

Kasvihuone, jossa on rivejä valkoisia ruukkuja, jotka on täytetty mullalla, osa peitetty muovikelmulla. Vihreä kastelukannu istuu puisella kuormalavalla valmiina käytettäväksi.
Kasvatuskokeet Savonian Bio- ja kiertotalouden laboratorion yhteydessä sijaitsevalla kaarikasvihuoneella, jossa testasimme oluen valmistuksessa sivuvirtana syntyvän mäskin soveltuvuutta maanparannusaineeksi kesällä 2024.